Viisivuotiaista vielä n 40% voi kastella satunnaisesti viikoittain. Suomessa aletaan yökastelun hoitoa miettiä viisivuotiaiden kohdalla ja se on ikäraja myös Kelan vammaistuen hakemiselle, mikäli kriteerit täyttyvät. 5-6vuotiaalla lapsella katsotaan olevan jo täydellinen rakon hallinta, mutta aina poikkeuksia löytyy. Koskaan ei pidä lokeroida lapsia iän ja oppikirjojen mukaan vaan on hyvä pitää mielessä, että jokainen lapsi kehittyy omaa tahtiaan ja jokaisella lapsella on omat vahvuutensa.

Viisivuotiaan kohdalla, jolla siis yökastelua, kannattaa paneutua ensin päivään eikä niinkään kiirehtiä hoidon aloittamista lääkkellä tai hälyttimellä. Neuvolasta olisi hyvä antaa kotiin ns pissalista (löytyy sivuiltani), jota täytetään kahden viikon ajan, jolloin nähdään, kuinka usein lapsi käy pissalla, tuleeko kakka päivittäin, onko mahdollisesti päiväkastelua jne. Saadun tiedon valossa voi sitten tehdä tarvittavia muutoksia päivään ja saada niistä pysyviä. Päivä pitää olla aina kunnossa (Ohje aikataulusta) ennekuin yön suhteen hoitoa suunnitellaan. On hyvä tarkistaa myös pissa-asento niin pojilla kuin tytöilläkin ja korostaa, miten pöntöllä pitää istua (huom! koroke), jotta asennosta saadaan mahdollisimman rento. Juomisten tasainen ja vesipainotteinen jakautuminen päivän ajalle tarkistetaan myös pidettävän listan avulla vaikkapa kolmelta päivältä. Kun nämä kaikki onnistuvat toivotusti, on aika miettiä, halutaanko yökastelua hoitaa vaiko seurata vielä tilannetta.

Yökastelussa voi olla kyse siitä, että omaa ns. antidiureettista hormonia, joka säätelee pissan määrää ja väkevyyttä, ei erity vielä riittävästi. Tällöin yölliset pissamäärät ovat suuria ja pissa laimeaa. Tähän avuksi on kehitetty desmopressiini-lääke Minirin, joka on elimistön oman hormonin vastine. Minirinissä aloitusannos on aina 240 mikrogr, ei esim. 60 mikrogr, jota edelleenkin nähdään käytettävän. Minirinin käytössä huomiotavat seikat löytyvät aiemmasta blogista. Tuokaan annos ei kuitenkaan välttämättä riitä korvaamaan, varsinkaan alle kouluikäisen ”hormonivajetta”, mutta vähitellen oman antidiureettisen hormonimäärän kasvaessa tämäkin alkaa auttamaan, aluksi vähentäen pissamäärää ja vähitellen tuoden kuivia öitä yhä enemmän. Mikäli lääkkeestä ei minkäänlaista apua ole havaittavissa parin viikon – (kuukauden aikana), kannattaa pitää taukoa esim. puoli vuotta ja kokeilla sitten uudestaan.

Geeniperimä vaikuttaa myös yökasteluun ja yli puolella yökastelijoista ainakin toinen vanhemmista on ollut yökastelija, useimmiten isä. Hoidon suunnittelussa tällä tiedolla ei ole merkitystä, mutta lapselle itselleen voi olla helpottavaa tietää, että vaikkapa papalla/mummilla/serkulla/isällä tai äidillä on ollut yökastelua. Vastaanotolle tullessaanhan lapset ovat aivan varmoja, että ovat ainoita maailmassa, joilla on tällainen ”kurja nolo vaiva”ja asiasta on vaikea puhua. Siksi olisikin tärkeää, että lapsi saisi itse kerrottua syyn vastaanotolle tuloon, koska tällöin hänen on helpompi jutella asiasta ja ottaa vastaan tietoa ja ohjeita ja näin ollen motivoitua hoitoon. Vastaanotolla olisikin tärkeää keskittyä ensisijaisesti lapsen kanssa jutteluun – hänhän on juuri se tärkeä päähenkilö. Toki vanhemmat osallistuvat myös keskusteluun, mutta lapsen pitää saada kokea, että häntä kuunnellaan ja hänen kertomansa asiat ovat tärkeitä.

Yökastelussa voi olla kyse myös siitä, että pissarakko toimii yön aikana yliaktiivisesti. Vaikka päivän aikana rakon kapasiteetti on ”normaali” niin jostain syystä se yöllä alkaa supistella pienemmällä määrällä aiheuttaen kastelua. Lapsen rakon ”vetoisuus” lasketaan 30 ml x (ikä + 1). Se voi siis päivällä ”vetää” normaali iän mukaisen määrän pissaa, mutta toimiikin yöllä hieman eri tavoin.

Yökastelu vaikuttaa lapsen itsetuntoon, kaverisuhteisiin (yökyläilyt,leirit ym.) ja jopa koulumenestykseen, joten sen merkitystä lapselle ei pidä koskaan aliarvioida. On tärkeää tuoda aina esiin lapsen erityisiä taitoja esim. jalkapallon/jääkiekon pelaamista, tanssi- tai soittoharrastusta, piirtämiseen liittyvää harrastamista ym ym ja jutella siitä, että lapset oppivat asioita eri tahtiin. Yksi on taitava pelaamaan sählyä ja oppii yökuivaksi myöhemmin. Jos kuukaudessa on vaikkapa yksi kuiva yö, korostakaa aina sitä älkääkä huomioiko niitä märkiä. Positiivinen palaute luo aina positiivista energiaa.

Huomioitavana syynä voidaan pitää myös sitä, että päivän juomiset ja vessassa käynnit eivät toteudu toivotusti. Koulussa/päiväkodissa vessassa käynnit unohtuvat, juomisia menee niukasti, kotiin tullessa on kova jano ja juotavaa menee reilusti. Vanhemmilla ei myöskään koululaisen kohdalla ole välttämättä aina käsitystä, käykö lapsi päivittäin kakalla, mikä olisi niiin päivä- kuin yökastelunkin kohdalla tärkeää tietää samoinkuin millaista kakka on. Eli päivä pitää aina olla ensin kunnossa, ennen kuin yökastelun hoito aloitetaan, kuten tuolla aiemmin todettiin. Mikäli lapsi on oppinut yökuivaksi (on ollut yökuiva vähintään puoli vuotta) ja kastelu alkaa uudelleen, on hyvä tarkistaa pissanäyte mahdollisen tulehduksen ja sokerinkin vuoksi. Kastelu saattaa alkaa uudelleen erityisesti eskarin tai koulun alkaessa, kun kukaan ei enää pissalla käynneistä siellä muistuta ja kaverileikkeihin on kiire.

Yökastelun hoito ei ole niinkään lääketieteellistä vaan pääpaino on arjen tapa-asioissa. Hoito alkaa aamun ensimmäisestä pissaamisesta. Kuten aiempaa on luettavissa, hoidossa on hyvä pitää kiinni sivuilta löytyvästä Vessa- ja juoma-aikataulusta. Eli ohjeistuksen mukaan rauhallisille pissalla ja kakalla käynneille, olipa hätä tai ei.

Juomisista vesi on tärkein. Mikäli lapsilla on harrastuksia illan aikana, panostakaa erityisesti päivän aikana tapahtuviin juomisiin, ettei harkoissa tarvitse juoda niin paljoa. Iltapalalla kannattaa välttää maitotuotteita, kaakaota, hiilihappopitoisia juomia, omenaa, sitrushedelmiä ja/tai mansikkaa missään muodossa. Viimeksi mainitut saavat pissarakon supistelemaan herkemmin, jolloin kasteluakin saattaa ilmetä. Iltapalan nestemäärä kannattaa pitää alle parin desin, mielellään desissä, ja huolehtia erittäin hyvin ennen nukkumaan menoa tapahtuvista rauhallisista pissalla käynneistä.

Kuten aiemmista teksteistä muistatte, ummetus on hyvin usein syynä niin päivä- kuin yökasteluunkin. Käykääpä vielä kurkkaamassa, miten ummetusdiagnoosiin voidaan päätyä. Ummetus ei ole siis vain sitä, että kakka tulee hyvin harvoin ollen kovaa vaan voi tulla päivittäinkin koostumuksen ollessa lähes millaista tahansa.

Aiemmin kirjoitetuista blogeista löytyy Hälytin vaiko Minirin, joka kannattaa lukea, samoin Minirin-ohje. Sitä ohjetta kannattaa noudattaa ja huomioida erityisesti juomisten ja lääkkeen ottamiseen jäävä aika. Minirinin tarkoitus on siis vähentää pissamäärää. Minirin jätetään ottamatta esim. kuume/tulehdustautien yhteydessä, koska silloin on tärkeää huolehtia riittävästä nesteytyksestä myös illalla. Minirinistä sanottakoon vielä, että se hoitaa oiretta, ei syytä ja hälyttimen tarkoitus on opettaa lasta heräämään pissahätään eli se hoitaa näin ollen syytä. Muistattehan myös – mitä vähemmän ruutuaikaa illalla, sitä rauhallisempi yö.
Jonkin verran käytetään myös Oxybutyniiniä yökastelun hoidossa ja sen tarkoitus on nimenomaan rauhoittaa pissarakon supistelua ja lisätä sen tilavuutta liittyen yliaktiiviseen rakkoon. Lääkkellä on kuitenkin runsaasti sivuvaikutuksia ja yksi ikävimmistä ummetus.

Herättäisinkö kuitenkin lapsen yöllä pissalle? Kuivaksi oppimisessa se ei auta ja lisäksi kaikkien yöuni häiriintyy. Ainut ajankohta, milloin vanhemmat voisivat käyttää lasta pissalla on, kun menevät itse nukkumaan.
Pitääkö vaippa tai lakanat vaihtaa yöllä, jos lapsi nukkuu? Häiritseekö lapsen unta enemmän se, että vaihdatte nämä vai annatteko hänen nukkua? Itse antaisin nukkua, koska jossain vaiheessa lapsi oppii itsekin kasteluun heräämään ja silloin olemme kuivaksi oppimisen suhteen päästy jo pieni askel eteenpäin. Tiedän myös lasten kanssa juteltuani, että joskus lapselle vaippa on ikäänkuin lupa pissata siihen, vaikka pissahätään heräisikin. Ei vaan oikein jaksa nousta ja mennä vessaan varsinkaan aamulla, jolloin eka pissat tulevatkin vaippaan. Asioilla on aina puolensa ja jokaisessa perheessä tehdään omat, heidän elämäänsä sopivat ratkaisut.
Tsemppiä ja jaksamista kaikille!

11/22 riittakoppeli